Palvelumuotoilun avulla merkityksellisiä sisältöjä

Tässä juttusarjassa haastattelen opinnäytetyöprojektini puitteissa Suomessa viestinnän muotoilun parissa työskenteleviä henkilöitä.

Tällä kertaa pääsin haastattelemaan palvelumuotoilutoimisto Hellonissa Senior Service Designerina työskentelevää Ida Rainiota, jota voi hyvällä omallatunnolla nimittää sisällön muotoilun pioneeriksi Suomessa.

”Minusta tuntuu usein, että palvelumuotoilun lähestymistapa yhdistää meidän sukupolveamme. Palvelumuotoilu on melko uusi ala, mutta siinä yhdistyy käytäntöjä monelta vanhemmalta alalta. Siksi se tuntuu monesta tutulta. Palvelumuotoiluun syventyvät kokevat usein, että aiemmin toisistaan irralliset ajatukset saavat sen avulla vankan viitekehyksen.”

Palvelumuotoilua viestinnän kentällä vielä vähän

Ida näkee viestijöiden soveltuvan hyvin palvelumuotoilun maailmaan – ja toisin päin. ”Palvelumuotoilua on sovellettu vielä vähän viestinnän kehittämiseen, mutta tällä lähestymistavalla on viestijöille paljon annettavaa. Se haastaa viestinnän ammattilaisia ottamaan entistä paremmin huomioon sisältöjen käyttämisen kontekstia sekä yksilöllistä arvonmuodostusta ja tuottamaan näin merkityksellisempiä sisältöjä. Toisaalta viestijöillä on myös omat vahvuutensa palvelumuotoilun kentällä. Monet heistä ovat sisäsyntyisesti empaattisia, heillä on hyvät vuorovaikutustaidot sekä taito kertoa havaintonsa koskettavina tarinoina.”

Ida näkee viestintäalalla tällä hetkellä mielenkiintoista liikehdintää.
”Somevirran vuolaana pitämisestä on jo aika siirtyä tekemään sitä, joka tuottaa asiakkaalle arvoa. Täytyy vain ensin etsiä ja hoksata – eikä vain olettaa – mikä tai mitä se on. Esimerkiksi some ei suinkaan aina ole paras kanava saada tietoa perille, sillä ihmisinä me tarvitsemme myös kokemuksia alusta loppuun asti tekemisestä.”

Verkkotoimittajasta sisältömuotoilijaksi

Idan oma ura käynnistyi verkkotoimittajana Nelosen uutisissa vuosituhanteen vaihteen jälkeen. Vähitellen hän siirtyi kehittämään digipalveluita Sanomille. Design-pääkaupunkivuodella 2012 oli iso merkitys siinä, että Ida kiinnostui palvelumuotoilusta. Pian hän lähti opiskelemaan alaa Laurean Service Innovation and Design -ohjelmaan ja perusti samalla Suomen ensimmäisen sisältömuotoilutoimiston.

”Halusin kokeilla, miten muotoiluajattelua voisi soveltaa viestintään. Tein esimerkiksi käyttäjäprofiileja sisältösuunnitelmien ja sisällöntuotannon työkaluiksi. Lisäksi selvitin, pitivätkö yritysten omat oletukset asiakkaistaan paikkaansa. Moni yritys kehitti palveluidensa sisältöjä ja toimintaansa oletettujen asiakaspersoonien pohjalta, mutta ne olivat vain yrityksessä työskentelevien henkilöiden käsityksiä heidän asiakkaistaan. Tuolla tavalla toimimalla saa aikaiseksi vain täsmälleen samanlaisia sisältöjä kuin aikaisemminkin.”

”Muotoiluajattelua voi soveltaa mihin vain, ja itse innostun tällä hetkellä mahdollisuuksista selkeyttää yhteiskunnallista vuorovaikututusta ja jopa yhteiskunnan rakenteita sen avulla.”

Ida Rainio on koulutukseltaan filosofian maisteri ja Master of Business Administration, ja hänen lopputyönsä yhteiskehitetystä yritystarinasta on palkittu vuoden 2014 palvelututkielmana. Hän on työskennellyt palvelumuotoilutoimisto Hellonissa vuodesta 2015 lähtien. Hänen missionsa on jättää maailma paremmaksi paikaksi kuin millaisena sen löysi.

Asiakaskeskeistä julkishallinnon viestintää – ihan oikeasti?

Suomi on monella tapaa edelläkävijä palvelumuotoilussa. Yksi tärkeä esimerkki ajattelumallin yleistymisestä Suomessa on Valtiokonttoriin noin vuosi sitten perustettu D9-tiimi, joka tukee julkishallinnon sisällä digitalisaatiohankkeiden läpivientiä mm. palvelumuotoilun menetelmillä. Ajatus tiimin takana on nerokas:

”Autamme kehittämään yhteiskunnallisesti vaikuttavia julkishallinnon palveluprosesseja asiakaskeskeisiksi. Tuomme rajoja rikkovaa, poikkihallinnollista asiakaskeskeisyyttä palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen.”

Tämän viikon tiistaina Valtiokonttori ja D9-tiimi järjestivät Tarinoita digikiristä -seminaariin, jossa esiteltiin viisi konkreettista esimerkkiä siitä, miten digitalisaatiota on julkishallinnon sisällä kehitetty.

Aamupäivän aikana sivuttiin myös monia viestinnän palvelumuotoiluun liittyviä asioita. Esimerkiksi strategiapäällikkö Ari Evwaraye sisäministeriöstä nosti puheenvuorossaan esiin sen, että verkoston johtamisessa vanha tapa keskittyä pelkästään erilaisten viestintävälineiden tai tapahtumien hiomiseen ei enää riitä – ei edes olemalla edelläkävijä uusissa viestintävälineissä. Perinteinen verkostojen johtamistapa on melko yksisuuntaista ja verkoston vetäjältä resursseja vievää viestintää. Lisäksi verkoston motivoiminen mukaan toimintaan omien työkiireidensä keskellä on haastavaa.

Evwaraye korosti, että asiakaskeskeisellä suunnittelulla ja verkoston toimintaa yhdessä palvelumuotoilun menetelmillä kehittäen saadaan verkosto mukaan kehitystyöhön ja jäseniä paremmin sitoutettua toimintaan samalla kun luodaan verkoston aitoja tarpeita palvelevia konsepteja. He olivat kehittäneet oman verkostonsa toimintaa asiakastyöpajojen ja design sprintin avulla.

Verkkoviestintäpäällikkö Päivi Bergman Kelasta puolestaan kertoi, että sisältöjen muokkaaminen asiakaskeskeisesti on tuonut heille suuria säästöjä. Bergman totesi, että jos verkkosivun sisällöt eivät aidosti vastaa asiakkaiden tarpeisiin, asiakkaat hakevat varmistuksen esimerkiksi puhelinpalvelusta. Tärkeää on, että asiakkaalle tulee verkkopalvelua käytettäessä hallinnan ja luottamuksen tunne, jotta pystyy hoitamaan asiansa samassa kanavassa loppuun asti.

Aamupäivästä jäi hyvä tunne siitä, että julkishallinnonkin puolella ollaan tuomassa asiakasnäkökulmaa kehittämistyön keskiöön. Tämä näkyy väistämättä myös siinä, että julkishallinnon viestintää lähdetään vähitellen miettimään asiakas edellä. Ensimmäiset hyvät avaukset ovat jo todellisuutta.

Ps. Täältä löydät myös jokaisen esityksen materiaalit, kannattaa käydä tutustumassa!